Minä olen vielä olemassa

Terveisiä täältä minun maailmastani. Moni ei minua enää muista, eikä edes ajattele olemassaoloani, mutta minä olen vielä olemassa. Puhuvat täällä jostain palvelujen ulkoistamisesta.  En oikein ymmärrä koko asiasta mitään, mutta kaipaan  lähelleni sellaista ihmistä, joka olisi hetken kanssani. Aina silloin tällöin niin tapahtuukin ja olen siitä kiitollinen. Jostain taisin joskus kuulla, että  hoitajien määrä on minimoitu. Johtuu kuulemma taloudellisesta tilanteesta. Sanovat, että nyt on eurokriisi ja lama, mutta nousukaudellakin tuntui ehkä liiankin hiljaiselta tämä elämä täällä. Tämä on siis minun oma kokemukseni ja tietysti voi olla, että nämä yksinäisyyden tuntemukseni ovat liioiteltuja. Jos näin on, niin terapeuttinen keskustelu varmasti auttaisi tässä asiassa.

Onhan Suomi kuitenkin hyvä maa asua, myös täällä minunkin maailmassani. Yöt tuntuvat ajoittain melko pitkiltä ja heräilen joskus aikaisin aamuyöstä, eikä ole aina helppoa palata takaisin uneen. Toivon, etteivät ajattele, että painelen hälytysnappia huvikseni. Lääkäri kirjoitti papereihini, että minulla on dementia, mutta yksinäisyyden, joskus raskastakin tunnetta en silti pysty aina unohtamaan, vaikka niin haluaisinkin. Ettei vaan olisi sellaista luuloa joillakin, että en enää tunne yksinäisyyden ja ihmisenä olemisen ahdistaviakin tunteita.

 Auttaisikohan se, jos pyrkisin sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. Silloin kaikki pääsisivät helpommalla, niin minä ja kaikki muutkin. Niin ja pappikin tulee antamaan joskus ehtoollista ja rukoilee siunauksen puolestani.

Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Lapsena rukoilin iltaisin tämän rukouksen, jonka opin vanhemmiltani. Saman rukouksen opetin myös lapsilleni. Onnellisin olen aina silloin, kun lapseni tulevat minua katsomaan.
 

Terveisiä kaikilta meiltä, jotka olimme tätä hyvinvointi-Suomea rakentamassa.

Heittoistuin

Hävittäjä-lentokoneissa ja joissakin helikoptereissa on käytössä heittoistuin. Sen avulla moni lentäjä on pelastautunut. Silloin kun heittoistuinta tarvitaan, on päätös sen käyttämisestä tehtävä nopeasti. Rakettimoottorilla laukaistavan istuimen valtava lähtönopeus aiheuttaa yhdessä G-voiman kanssa lentäjälle usein vakaviakin vammoja, mutta heittoistuin mahdollistaa kuitenkin lentäjän hengen pelastumisen. Hän on valmis pelastautumaan sen avulla, vaikka hän tietää, että sen seurauksena voi tulla vakaviakin vammoja.

Mieleeni tuli hetki sitten aamukahvia juodessani kyseinen tilanne. Ikäänkuin olisi silmieni edessä ollut tapahtuma, jossa lentäjä pelastautuu viime hetkellä maata kohti syöksyvästä koneestaan. Kaikenlaista mieleen toki tulee, mutta kaikki ei aina puhuttele tai herätä ajatuksia. Ehkäpä tämä pitää sisällään jotain, jota minunkin  kannattaisi ihan tosissaan pohtia. Ja niin juuri nyt teenkin.

Joskus on  reakoitava nopeasti. Tuo ajatus tuli ensimmäisenä. Olisi ehdottoman välttämätöntä elämässä, kun tilanne niin vaatii, tehdä nopeitakin päätöksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään hätiköivää hosumista, vaan jos todellakin tiedostamme itsessämme  ajatuksen: "nyt tai ei koskaan," niin se ei todellakaan tarkoita - "sitten joskus myöhemmin." Kärsivällisyyttä silti tulee olla ja odottamisella on aina oma aikansa ja korvaamaton tehtävänsä. Joskus taas liiallinen odottelu voi olla se huonompi ratkaisu ja niinkuin sanonta kuuluu, ei tulisi jäädä tuleen makaamaan.  On myös tarpeellista ja suotavaa  saada osakseen  hyviä ja viisaita neuvoja. Kuningas Salomo sanoi jo kauan sitten : "Neuvonantajien runsaus tuo menestyksen." San 11:14.

Ehkäpä eteemme tulee tilanteita, jolloin tarvitaan ripeää toimintaa. Asia voi olla  niin merkittävä, että sitä ei kannata siirtää huomiseen. Joskus se voi olla jopa aivan kuin verrattavissa pelastautumiseen  heittoistuimen avulla ...

Jos nopeita, niin myös oikeita päätöksiä jokaiselle!