Takaisinkelaus

Elämää ei voi takaisinkelata. Tulevaisuutta voi suunnitella. Mennyttä voi muistella ja jälkiviisautta harrastaa. Olisi hyvä ymmärtää iloita ja olla kiitollinen pienistäkin hetkistä ja tapahtumista. Ne näyttivät silloin pieniltä, mutta nyt jäljestäpäin ymmärrän, että ne olivatkin merkittäviä. Vieläkin voin oppia, ettei elämässäni olekaan pieniä tapahtumia, asioita ja hetkiä vaan ne ovat arvokkaita, elämän suuria lahjoja.

Selailin kuva-albumeja ja ne olivat täynnä näitä pieniä hetkiä arvokkaiden ihmisten kanssa. Olisin voinut jo silloin ymmärtää enemmän elämän arvosta. Haluan kuitenkin uskoa, että en kuitenkaan täysin silloin kadottanut niitä.

Entä sitten suuret asiat ja hetket yhdessä vaimoni, lasteni ja vanhempieni kanssa? Kuinka suuria ne ovatkaan, jos pienet  ovat näin suuriksi tulleet!  Onko ihminen sellainen, että jos hän ei ymmärrä pienten hetkien arvoa, niin hän ei ymmärrä arvostaa suuriakaan? Elämää ei voi takaisinkelata. Sitä voi elää vain nyt.

Huonompi tai huonompaa parempi?

Eräs ystäväni totesi taannoin, että hän on elämänsä aikana ehtinyt seurakunnassa kuunnella  myös niitä huonompia puhujia. Mitä hän tuolla tarkoittikin, en tiedä, enkä sitä häneltä kysynyt, mutta se on herättänyt minussa joitakin ajatuksia.Tämän perusteella, mitä hän sanoi, olisi siis - huonompia tai huonompaa parempia puhujia. Sillä ei sinänsä ole mitään mainittavaa merkitystä, olenko huonompi tai huonompaa parempi, sillä sanoma ja sen sisältö sekä Pyhän Hengen vaikutus on kuitenkin ratkaisevinta. Kaikki hyvä tulee yksin Jumalalta ja Hänen armostaan, ja on lahjaa Häneltä. Jumala ei ole puolueellinen, ja jokainen voi rukoilla Jumalaa siunaamaan sen palvelutyön, jota itsekukin tekee, mitä se sitten onkin. Ja jos sanojen vaikutuksella pyrimme lähimmäistemme parhaaksi, edistäen heidän henkistä ja hengellistä hyvinvointiaan, niin vaikka emme olisikaan niitä kaikkein parhaimpia, niin olisimme kuitenkin hyödyllisiä, koska Jumala on aina vaikuttanut ja vaikuttaa edelleenkin vajavaisten ihmisten kautta - tämä tietoisuus on lohdullista! Huonompikin kalamies saa saalista, jos hän vain ymmärtää laittaa pyydyksiä järveen! Hyvä on tietää, mitä Jumala meistä ajattelee. Hänelle jokainen meistä on se Jumalan paras ja arvokas ihminen, jota hän haluaa käyttää. Jeesus Kristus on Herra ja seurakunnan pää ja seurakunta on Jeesuksen Kristuksen ruumis ja jokaisella sen jäsenellä on oma tehtävänsä, paikkansa ja kutsunsa Jumalalta.

On sanomattakin selvää, että eri ammatinharjoittajien kesken on eroavaisuuksia. Toinen on toista parempi ja päinvastoin, on sitten kyse muurarista, maalarista, laulajasta, rakentajasta, sisustussuunnittelijasta, kokista, jääkiekkoilijasta, puhujasta tai autonkuljettajasta.  Kuitenkin vierastan ajatusta ihmisten asettamisesta joko huonompien tai parempien joukkoon. Jokainen meistä on omassa kehitys- ja kasvuprosessissa matkalla ja meillä on mahdollisuus edistyä siinä mitä teemme ja varsinkin siinä, mitä me olemme ihmisinä. Hengellisissä palvelutehtävissä ja lahjoissa ei inhimillisillä kyvyillä ole kovinkaan suurta merkitystä. Tässä suhteessa ei siis ole huonompaa tai parempaa, vaan Jumalan itsensä toiminta ja vaikutus Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen kautta!

Vajavaiset ovat maan päällä ja täydellisyys alkaa vasta taivaassa. Kerran Herraltani kutsun sain lähteä kulkemaan kanssaan matkaa, joka on vertaansa vailla. Matka kohti Taivaan kaupunkia alkaa siitä, kun vastaamme Jeesukselle kyllä. Taakseen ei kannata katsella, koska edessäpäin on kerrassaan loistava tulevaisuus! Sinullekin annettiin pelastukseksi suunnaton Armo Golgatan ristillä. Jumala antoi parasta mitä Hänellä oli. Pelastaakseen meitä, ei mikään vähempiarvoinen olisikaan riittänyt. Puhdas, pyhä, viaton ja synnitön Jeesus tuli ja kuoli sovittaen ja lunastaen koko ihmiskunnan. Jeesuksessa on pelastus. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman. Apt.4:12.

Kukapa olisi uskonut ...

Kukapa olisi uskonut, että tilanteet voivat elämässämme muuttua niin yllättävällä tavalla. En tarkoita mitään erityistä, ihmeellistä yksittäistä tapahtumaa, vaan mielessäni on ajatus siitä, että elämä on elettävä läpi päivä kerrallaan. Kyllä elämä todellakin opettaa. Eletyt vuosikymmenet eivät voi olla vaikuttamatta itseemme ainakin jollakin tavalla, tietysti riippuen paljolti siitä, miten elettäväksi tarkoitetut päivämme käytämme. Reilut 50 vuotta olen saanut olla mukana tässä elämän ihmeessä ja jotenkin tuntuu, että en oikein vieläkään ymmärrä, kuinka arvokas asia on ihmisen elämä.

On pysäyttävää kohdata itsessään oleva itsekkyys. Maailmamme on melkoisessa pulassa monestakin syystä. Itsekkyys ja ahneus on tälläkin kertaa johtanut pulmallisiin tilanteisiin. Taloudelliset ongelmat ravistelevat maailmaamme. Ihmiset ovat ahdistuneita kaikesta mitä tapahtuu nyt, ja siitä mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan. Vaikeita aikoja näyttää olevan tulossa.

Niin siitä itsekkyydestä itsessäni ja ehkä sinussakin. On pysäyttävää ajatella elämäänsä ainutkertaisena mahdollisuutena elää tässä hetkessä tavalla, jota ei tarvitsisi katua joskus tulevaisuudessa. Miettiessäni tulevaisuutta, en ajattele kaukaista tulevaisuutta vaan huomista päivää. Huominen voi todellakin olla yllättävänkin mielenkiintoinen ja antoisa! Huomisesta päivästä tulee mielenkiintoinen ja antoisa, valmistautumalla siihen tänään oikealla tavalla.

Kukapa olisi uskonut, että elämä voisi olla niin mielenkiintoista ja antavaa. Se tulee entistä mielenkiintoisemmaksi silloin, kun voin kokea muuttumisen ihmettä, ja vapautua itsekkyyden ja ahneuden otteesta. Jumala voi sen tehdä meissä jokaisessa mahdolliseksi. "Ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta." Fil 2:3,4.

Blogi avattu!

Voiko aloitus osua parempaan ajankohtaan kuin isänpäivän iltana hyvien jäätelökahvien jälkeen!