Neulan etsimistä heinäsuovasta vai jotakin hyödyllisempää?

Etsiä neulaa heinäsuovasta  =  tehdä toivotonta, turhaa työtä. Mitä ajattelisit ihmisestä, joka aamusta iltaan periksiantamattomalla uurastuksella etsisi neulaa heinäsuovasta? Ja kuka sellaiseen olisi valmis, edes kuntoilumielessä? 

Hieman fiktiota. Entä, jos joitakin neuloja olisikin löydettävissä heinäsuovasta, mutta ne todellisuudessa ovatkin piilotettuina jonkun ilkikurisen isännän piironginlaatikkoon. Kyseinen isäntä katselisi pirtin ikkunaverhojen takaa etsimiseensä uppoutunutta, mahdottoman tehtävänsä raskauttamaa renkiään. Välillä käväisisi kysymässä kuulumisia ja toivottelemassa hyvää päivänjatkoa ja onnea löytämiseen.

Varmaan on vaikea saada tästä tekstistä mitään irti.Olisiko siinä mitään tähän hetkeen sopivaa?  Mitä sitten pitäisi  sanoa? Jotakin sellaistako, jossa olisi enemmän järkeä, jotain syvällistä ja rakentavaa? Mutta toisaalta, eikö jo kaikki mahdollinen mitä voidaan sanoa, olekin jo sanottu maan ja taivaan välillä. Sanottu moneen kertaan ja toinen toistaan hienommalla tavalla. Ja kuitenkin niin moni meistä edelleen etsii sitä neulaa heinäsuovasta. Etsii, vaikka onkin jo kuullut useasti, ja tietää sen, että se on toivotonta ja turhaa. Tai toisaalta. Voihan se neula joskus heinäsuovasta löytyäkin.

Ehkä tuli nyt kuitenkin tässä sanottua, ettei ole järkevää  keskittyä elämässään sellaisiin asioihin, jotka ovat tavalla tai toisella ns. toivotonta ja turhaa. Lista olisi pitkä, jos kaikki kirjaisi ylös - kukin miettiköön tahoillaan. Kylmä hiki tulee pintaan, jos jossain vaiheessa tajuaa, että tässä tämä elämä on kiitänyt ohitse "neulaa etsiskellessä heinäsuovasta."

Jeesuksen sanat - "Mutta vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois." Luuk 10:42. 

Näky

28.11 rukouksessa ollessani vaimoni Maija-Leenan kanssa sain nähdä näyn, jonka ymmärrän olleen Jumalan antama. Se oli hyvin selkeä ja puhutteleva.

Näyssä oli puu täynnä hedelmiä. Katselin  hedelmien runsautta.  Puuta katsellessani ajattelin, että hedelmät ovat kypsyneet ja ne voitaisiin jo koota talteen. Seisoin puun edessä ja tunsin Jumalan olevan läsnä.
Puuta katsellessani oli aistittavissa aivankuin koko luomakunta olisi odottanut "jotakin merkittävää pian tapahtuvaksi".
Yhtäkkiä näin, kuinka suuri käsi tarttui puun runkoon ja ravisti sitä, ei rajusti, mutta kuitenkin niin, että puun kaikki hedelmät putosivat maahan. Katselin maahan pudonneita hedelmiä ja ajattelin, että ne olisi heti koottava talteen.. Sitten kuulin sanat: "Kootkaa nopeasti  kaikki maassa olevat hedelmät!"

Jotakin erityistä ja voimallista on tapahtumassa, jonka seurauksena voimme kuulla Jumalalta itseltään nämä sanat:" Kootkaa nopeasti talteen kaikki maassa olevat hedelmät!"
Suuri sadonkorjuu, jossa saamme olla mukana Jumalan suuresta armosta! Olen rohkaistunut siitä, että Jumala antaa meidän nähdä ja kokea hengellisen herätyksen uskovien sydämissä ja kansassamme. Tämä herätys on jo alkanut, sillä selkeä muutos on  havaittavissa. Näyssä suuren käden ilmestyminen ja toiminta puhuttelee minua ja uskon sen liittyvän voimistuvaan herätykseen. Kaipaus ja jano Jumalan puoleen on entistä suurempi,  ja yhä useammat kokevat tätä elämässään!  Jumala ilmestyy kansamme keskellä!
Herran kirkkaus kansamme yllä on Jumalan rakkauden kutsu kaikille meille! Vaikka sanoisin paljonkin vielä, niin olen myös täysin sanaton, ja ihmettelen Jumalan suuruutta, viisautta, voimaa ja rakkautta.

-------------------

Joonan Risteilymatka Tarsiiseen

Jumala on Jumala ja Suuri Sellainen. Hän on voimallinen tekemään ihan mitä Hän tahtoo, koska Hän on Jumala. Silloinkin ja ilmeisesti erityisesti juuri silloin, kun "ostamme risteilylipun Tarsiiseen",  alkavat Jumalan myllyt jauhamaan ja Jumalan tuulet puhaltamaan. 

Uskonto on todella raskas reki vedettäväksi, ja merkillistä on tässä hengellisyydessämme ilmeisesti se, että silloin kun mielestämme olemme "hengellisiä", niin silloin Jumalan näkökulmasta katsottuna saatamme olla kaikkein eniten pielessä. Joonasta opimme tämänkin asian, ja sen lisäksi paljon muutakin. Sanomattakin on selvää, että me saatamme olla hyvinkin usein väärässä, vaikka ajattelemme että olisimmekin jotenkin oikeutettuja, jos ei muuta, niin maksamaan kaikki potut pottuina. Niinhän emme kuitenkaan tee?

Jos jotakin tärkeää haluaisin oppia ja ymmärtää, niin henkilökohtaisesti minulle se olisi nähdä Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa. Se saattaa joskus peittyä "liturgioihimme tai karismattisuuden uhoon." Voi olla niinkin, että moninaiset rakkauden julistuksemme eivät jaksa lentää useinkaan edes pihan toiselle laidalle. Voimme toki torjua tämän ajatuksen, mutta hedelmät kuitenkin aina puhuvat todellisesta tilanteestamme kaikkein selvimmin, sillä niistä puut tunnetaan.
Ja ainahan on helpompaa toisia neuvoa ja opettaa, kuin että neuvoo tai opettaa itseään, ja jopa niin, että ottaa Jumalan neuvoista ja opetuksista vaarin. Risteilymatkustajasta Joonasta voisimme paljonkin sanoa, mutta hänessä oli eräs "ihailtava" piirre. Nähdessään, että hänen tottelemattomuutensa oli saanut aikaan suuren vaaran tuossa laivassa, niin ihmeellisellä tavalla oli hän valmis sen tunnustamaan, hyväksymään ja toteamaan lopulta: "Ottakaa minut ja heittäkää minut mereen, niin meri teille tyventyy. Sillä minä tiedän, että tämä suuri myrsky on tullut teille minun tähteni." Joona 1:12. 

Profeetta Joonan kirja ei jätä ketään kylmäksi. Siinä on mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita Jumalan Sana tarjoilee meille nykypäivän Joonaille. Melkoinen matka Joonalla  kaikenkaikkiaan, ja suuremmoinen hengellinen siunaus kun koko Niiniveen kaupungin kansa aina kuninkaasta alkaen teki parannuksen. Pienet lapset, jotka eivät ymmärtäneet parannusta tehdä, eivätkä sitä myöskään  pienuudessaan vielä tarvinneet, olivat Herralle erityisen rakkaita. Hän halusi pelastaa lasten lisäksi myös pakanallisen pahuuden keskellä olleet eläimet. Joona 4:11.  Lukiessamme Joonan kirjaa on mielestäni mielenkiintoista havaita, että Jumalalla oli huomattavasti enemmän "työtä" Joonan sisimmän työstämisessä, kuin pakanallisen suurkaupungin pelastamisessa.  Molemmat projektit olivat Herralle kuitenkin yhtä tärkeitä. Ja ovat edelleenkin ....

 

Tuhannen taalan paikka

Tuhannen taalan paikka on paljon käytetty sanonta erityisesti jalkapallossa ja jääkiekossa. Se tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa pelaajalle tarjoutuu ikäänkuin tarjottimella tilaisuus tehdä maali. Jokaisessa ottelussa on tilaisuutensa ratkaisevien maalien tekemiseen, ja riemu nousee kattoon asti  kun tulee onnistumisia. Harmistuksia taas, jos nämä maalintekotilanteet jäävät käyttämättä.  Melkein maali ei ole koskaan maali, vaikka se olisi kuinka lähellä. Maalit ovat aina ratkaisseet ja ratkaisevat vastedeskin. Hyvin pelattu pelikään ei tuo riittävää tyydytystä, jos maalit jää tekemättä.

Kaikessa elämään liittyvässä on näitä tuhannen taalan paikkoja, kuten politiikassa, taloudessa, ihmissuhteissa, työssä ja seurakunnassakin. Aina ei yhteispeli oikein näytä sujuvan, ja usein silloin jää maalitkin suurimmalta osaltaan tekemättä. Tietämystäkin voi olla, mutta ei yhteisen hyvän aikaansaamiseen tarvittavaa hyvää tahtotilaa - eikä välttämättä niitä maalintekijöitäkään. Monia hyviä tilanteita on saatettu menettää, kun selkeät suuntaviivat ovat lähes kokonaan puuttuneet tai ne eivät ole olleet toimivia.  Lopulta on saatettu sotkeutua  omaan pikkunäppärään sooloiluun. Onnekasta olisi jokaiselle olla oikealla paikalla ja tehtävissä, varustettuna hyvällä asenteella.  Aika on usein paras tuomari,  ja pitkässä juoksussa asiat tarkentuvat. Harmikseni  monta hyvää tuhannen taalan paikkaa on tullut tyrittyä, mutta ihmisenä on parempi olla ja elää, kun voin nollata tilanteita, ja antaa itsellenikin anteeksi ja suunnistaa taas eteenpäin.  Onneksi kenenkään meistä ei tarvitse ainakaan omassa elämässämme hyväksyä jonkinasteista pakkoliitosta pessimistisen tulevaisuuden odotuksen kanssa, vaan voimme olla varustettuina myönteisellä elämänasenteella, ja henkilökohtaisella tasolla tavalla tai toisella hyödyntää elämässämme olevat tuhannen taalan paikat.

Tuhannen taalan paikka jokaisen elämässä on erityisesti se, miten suhtaudumme evankeliumiin ja Jumalan antamaan kehoitukseen kääntyä Hänen puoleensa kaikesta sydämestämme. Vitsit ovat silloin vähissä, jos ihminen kääntyykin poispäin rakastavasta Jumalasta. Miten suuremmoista ja ihmeteltävää onkaan se, että Jumala kutsuu jokaista syntistä ihmistä! Tässä isossa asiassa ainakin olisi ehdottoman välttämätöntä saada maali. Syntiä merkitsevä sana Raamatussa kreikaksi on  hamartia. Se merkitsee jumalallisen lain rikkomista, erehdystä, tieltä eksymistä ja maalin ohi ampumista. Jatkuva eksyksissä oleminen ja maalin ohi ampuminen ei voi kenellekään olla mielestäni erityisen järkeenkään käypä elämäntapa, vaikka se olisi kuinka suosittu ilmiö tai suuntaus. Joistakin ihmisistä ja suuntauksista ilmiöineen on  tullut joillekin jonkinlaisia Messiaan korvikkeita sen oikean Jeesuksen puuttuessa.

Jeesuksessa on kaikki elämämme upeimmat maalit.

Minä olen vielä olemassa

Terveisiä täältä minun maailmastani. Moni ei minua enää muista, eikä edes ajattele olemassaoloani, mutta minä olen vielä olemassa. Puhuvat täällä jostain palvelujen ulkoistamisesta.  En oikein ymmärrä koko asiasta mitään, mutta kaipaan  lähelleni sellaista ihmistä, joka olisi hetken kanssani. Aina silloin tällöin niin tapahtuukin ja olen siitä kiitollinen. Jostain taisin joskus kuulla, että  hoitajien määrä on minimoitu. Johtuu kuulemma taloudellisesta tilanteesta. Sanovat, että nyt on eurokriisi ja lama, mutta nousukaudellakin tuntui ehkä liiankin hiljaiselta tämä elämä täällä. Tämä on siis minun oma kokemukseni ja tietysti voi olla, että nämä yksinäisyyden tuntemukseni ovat liioiteltuja. Jos näin on, niin terapeuttinen keskustelu varmasti auttaisi tässä asiassa.

Onhan Suomi kuitenkin hyvä maa asua, myös täällä minunkin maailmassani. Yöt tuntuvat ajoittain melko pitkiltä ja heräilen joskus aikaisin aamuyöstä, eikä ole aina helppoa palata takaisin uneen. Toivon, etteivät ajattele, että painelen hälytysnappia huvikseni. Lääkäri kirjoitti papereihini, että minulla on dementia, mutta yksinäisyyden, joskus raskastakin tunnetta en silti pysty aina unohtamaan, vaikka niin haluaisinkin. Ettei vaan olisi sellaista luuloa joillakin, että en enää tunne yksinäisyyden ja ihmisenä olemisen ahdistaviakin tunteita.

 Auttaisikohan se, jos pyrkisin sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. Silloin kaikki pääsisivät helpommalla, niin minä ja kaikki muutkin. Niin ja pappikin tulee antamaan joskus ehtoollista ja rukoilee siunauksen puolestani.

Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Lapsena rukoilin iltaisin tämän rukouksen, jonka opin vanhemmiltani. Saman rukouksen opetin myös lapsilleni. Onnellisin olen aina silloin, kun lapseni tulevat minua katsomaan.
 

Terveisiä kaikilta meiltä, jotka olimme tätä hyvinvointi-Suomea rakentamassa.

Heittoistuin

Hävittäjä-lentokoneissa ja joissakin helikoptereissa on käytössä heittoistuin. Sen avulla moni lentäjä on pelastautunut. Silloin kun heittoistuinta tarvitaan, on päätös sen käyttämisestä tehtävä nopeasti. Rakettimoottorilla laukaistavan istuimen valtava lähtönopeus aiheuttaa yhdessä G-voiman kanssa lentäjälle usein vakaviakin vammoja, mutta heittoistuin mahdollistaa kuitenkin lentäjän hengen pelastumisen. Hän on valmis pelastautumaan sen avulla, vaikka hän tietää, että sen seurauksena voi tulla vakaviakin vammoja.

Mieleeni tuli hetki sitten aamukahvia juodessani kyseinen tilanne. Ikäänkuin olisi silmieni edessä ollut tapahtuma, jossa lentäjä pelastautuu viime hetkellä maata kohti syöksyvästä koneestaan. Kaikenlaista mieleen toki tulee, mutta kaikki ei aina puhuttele tai herätä ajatuksia. Ehkäpä tämä pitää sisällään jotain, jota minunkin  kannattaisi ihan tosissaan pohtia. Ja niin juuri nyt teenkin.

Joskus on  reakoitava nopeasti. Tuo ajatus tuli ensimmäisenä. Olisi ehdottoman välttämätöntä elämässä, kun tilanne niin vaatii, tehdä nopeitakin päätöksiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään hätiköivää hosumista, vaan jos todellakin tiedostamme itsessämme  ajatuksen: "nyt tai ei koskaan," niin se ei todellakaan tarkoita - "sitten joskus myöhemmin." Kärsivällisyyttä silti tulee olla ja odottamisella on aina oma aikansa ja korvaamaton tehtävänsä. Joskus taas liiallinen odottelu voi olla se huonompi ratkaisu ja niinkuin sanonta kuuluu, ei tulisi jäädä tuleen makaamaan.  On myös tarpeellista ja suotavaa  saada osakseen  hyviä ja viisaita neuvoja. Kuningas Salomo sanoi jo kauan sitten : "Neuvonantajien runsaus tuo menestyksen." San 11:14.

Ehkäpä eteemme tulee tilanteita, jolloin tarvitaan ripeää toimintaa. Asia voi olla  niin merkittävä, että sitä ei kannata siirtää huomiseen. Joskus se voi olla jopa aivan kuin verrattavissa pelastautumiseen  heittoistuimen avulla ...

Jos nopeita, niin myös oikeita päätöksiä jokaiselle!

Poikkeuksellisen mielenkiintoinen vuosi 2012

Vuosi 2012 tulee olemaan poikkeuksellisen mielenkiintoinen monellakin tavalla. Sellaiset tuntemukset ovat päällimmäisenä mielessäni. Se on sisäistä kutinaa, jota ei voi raapia. Nämä tuntemukset ovat olemassa, ja  ehkä monella meistä voi olla samansuuntaisia ajatuksia tulevasta vuodesta. Siitä siis voi todellakin  muodostua poikkeuksellisen mielenkiintoinen.

Kaikkea yllättävää ja odottamatonta tapahtuu tässä maailmassa. Kielteistä tai myönteistä, pahaa tai hyvää.  Sellaisia asioita, jotka usein yllättävät, vaikka ihmisinä niihin tavalla tai toisella varautuisimmekin. Pahuuden olemassaolon tiedämme sanomattakin. Iltapäivälehdet kertovat lihavoiduin kirjaimin pahan aikaansaannoksista ihmisten elämässä.  Onhan toki hyvää ilmaiseville sanoillekin ollut tilaa. Todellinen hyvyys on myös omalla erityisellä tavallaan yllättävää. Hyvää ei tähänkään päivään mennessä ole tehty liikaa, joten saamme jatkaa sen tekemistä, tai aloittaa, mikäli olemme sen unohtaneet. Hyvä voittaa aina pahan. Sillä on myös enemmän uutisarvoa. Uskon, että ihmiset kuulevat tai lukevat mieluummin hyviä asioita, kuin pahankyllästämiä huonoja.

Kaiken keskellä - Tämän kuohuvan maailman tuulissa ja pyörteissä on poikkeuksellisen lohdullinen ja rohkaiseva mahdollisuus olla Jeesuksen kanssa, mitä tahansa edessäpäin olisikin. Jumala on Hyvä.

Kaikkea Hyvää ja Jumalan Runsasta Siunausta jokaiselle vuodelle 2012 !