Vuosi 2012 tulee olemaan poikkeuksellisen mielenkiintoinen monellakin tavalla. Sellaiset tuntemukset ovat päällimmäisenä mielessäni. Se on sisäistä kutinaa, jota ei voi raapia. Nämä tuntemukset ovat olemassa, ja ehkä monella meistä voi olla samansuuntaisia ajatuksia tulevasta vuodesta. Siitä siis voi todellakin muodostua poikkeuksellisen mielenkiintoinen.
Kaikkea yllättävää ja odottamatonta tapahtuu tässä maailmassa. Kielteistä tai myönteistä, pahaa tai hyvää. Sellaisia asioita, jotka usein yllättävät, vaikka ihmisinä niihin tavalla tai toisella varautuisimmekin. Pahuuden olemassaolon tiedämme sanomattakin. Iltapäivälehdet kertovat lihavoiduin kirjaimin pahan aikaansaannoksista ihmisten elämässä. Onhan toki hyvää ilmaiseville sanoillekin ollut tilaa. Todellinen hyvyys on myös omalla erityisellä tavallaan yllättävää. Hyvää ei tähänkään päivään mennessä ole tehty liikaa, joten saamme jatkaa sen tekemistä, tai aloittaa, mikäli olemme sen unohtaneet. Hyvä voittaa aina pahan. Sillä on myös enemmän uutisarvoa. Uskon, että ihmiset kuulevat tai lukevat mieluummin hyviä asioita, kuin pahankyllästämiä huonoja.
Kaiken keskellä - Tämän kuohuvan maailman tuulissa ja pyörteissä on poikkeuksellisen lohdullinen ja rohkaiseva mahdollisuus olla Jeesuksen kanssa, mitä tahansa edessäpäin olisikin. Jumala on Hyvä.
Kaikkea Hyvää ja Jumalan Runsasta Siunausta jokaiselle vuodelle 2012 !
lauantai 31. joulukuuta 2011
torstai 8. joulukuuta 2011
Niin kuin sardiinit purkissa
Liikkumatilan puuttuminen tekee sardiineille purkistaan vankilan. Toisaalta, eiväthän ne enää liikukaan, koska ovat kuolleet ja nyt säilöttyinä purkissaan. Säilykepurkkiin joutuneet sardiinit, olivat joskus sardiinisessa vapaudessaan vapaita liikkumaan maailman merillä.
Jos pohdinnassani olen hairahtunut harhateille, niin sekään ei vättämättä ole mitenkään huonolta kuullostava ja huolestuttava ajatus, varsinkin, jos en ole sardiinina purkissa. Tässä tapauksessa olisin siis vielä vapaa sardiini. Selvitän kyllä itselleni ensitilassa, olenko purkissa vaiko sen ulkopuolella! Vaikka joskus voi olla tilanteita ja tuntemuksia, että olisinkin purkissa, niin silti en välttämättä siinä olekaan.
Purkissakin voi filosofioida ja visioida, mietiskellä ja unelmoida. Harrastaa eräänlaista yhteyttä muiden kesken. Tilanne voi olla myös täysin päinvastainenkin. Purkkivankila ahdistaa ja saa aikaan korostuneen negatiivisia tunteita ja konfliktitkin voivat olla lähes jokapäiväisiä. Kaikenkaikkiaan purkki puristaa meidät sardiinit ahtaalle.Päällimmäisenä ajatuksena se on siis ahdistava. Jos olen vielä vapaa sardiini, niin olen todella onnekas, koska minua ei ole pyydetty eikä laitettu sardiinien purkkivankilaan! Minussa alkaa kyllä nyt kasvaa orastava tietoisuus, että olen kuitenkin edelleen vapaa.
Niin kuin sardiinit purkissa, on tälläinen mielikuvituksellinen ajatus, mutta mielestäni kuitenkin todellinen sellainen. Maailmassamme on paljon myös uskonnollisuutta ja tämä ns. uskonnollinen maailma elää omaa elämäänsä omassa sardiinipurkkivankilassaan. Muotojumalinen näennäiskristillisyys, jossa ei välttämättä ole läsnä kaikkein oleellisin ja tärkein - Jeesus Kristus. Jeesus Kristus on Herra. Hän ei ole sellainen, joka tulee aina silloin, kun meille sopii ja kun ehdimme kiireiltämme Häntä puhuttelemaan. Jouluinen tunnelmointikaan, joka on herkkää aikaa ja koskettaa monestakin syystä, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme edes kokeneet Häntä itseään elämässämme. Kyllä Jumala puhuu varmasti monille näin Joulunakin, mutta Hän puhuu ja kutsuu ihmistä yhteyteensä muulloinkin ja monellakin tavoin. Useille meille, jotka olemme saaneet uskoon tulla Jumalan armosta, on vaikuttanut esim jonkun ystävämme elämänmuutos silloin, kun Jeesus on saanut pelastaa. Ainakin minua Jumala kutsui erään tuntemani henkilön kautta. Hänen elämänsä oli yhtä hyvää Jumalan pitämää saarnaa, jonka kautta Jumala puhui sisimpääni ja kutsui seuraamaan Jeesusta. Hän tahtoo pelastaa jokaisen ja antaa yltäkylläisen elämän, joka on elämää joka päivä Hänen kanssaan. Jeesus kutsuu omiaan seuraamaan Häntä. Hän tahtoo siunata läsnäolollaan tämän ajallisen elämämme. Ja Hän, suuressa armossaan antaa myös taivaskodin jokaiselle, joka uskoo Häneen. Ihmeellinen pelastus! Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat! Room 8:1.
Aika, jossa elämme on monellakin tapaa erikoinen, ajatellen sitä, kuinka meihin pyritään määrätietoisesti vaikuttamaan. Mediassa on entistä enemmän sellaista tarkoitusta, ainakin jossakin määrin tuntuu olevan, manipuloida ihmisiä muuttumaan entistä suvaitsevaisimmiksi. Onko yhtäkkiä löydetty jotenkin sivistyneempi ja hyveellisempi elämisen malli, jota sokeasti kaikkien tulee noudattaa ja siihen pyrkiä? Suvaitsevaisuus ei siis olekaan sitä, että antaisimme lähes kaikelle hyväksynnän leimamme.Jumalaa ei voi kuitenkaan muuttaa suvaitsevaisuudessaan sellaiseksi, mitä nykyisin suvaitsevaisuudella paljolti ymmärretään. Jumala ei siis ole suvaitsevainen, niinkuin useat meistä saattavat otaksua. Kun Raamatussa puhutaan suvaitsevaisuudesta, niin se esiintyy usein Jumalan näkökulmasta katsottuna niin, ettei Jumala suvaitse synninharjoittamista, eikä Jeesukseen uskovien kristittyjenkään tule sitä suvaita. Ei kaiketi Raamatun vastaisilla teoilla tai elämän tavoilla ole suurta arvoa Jumalan edessä? Ja onhan heilläkin, jotka Raamattua edelleenkin pitävät totena Jumalan Sanana, oikeus Raamatun ilmoittamia arvoja tunnustaa julkisesti. Pohjimmiltaan tämä uskoakseni on rakkautta lähimmäisiin, heidän parastaan ajatellen, vaikka se voidaankin tulkita joidenkin taholta suvaitsemattomuudeksi. Jumala on kylläkin pitkämielinen meitä kohtaan, sillä Hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen; 2.Piet.3:9. Ja ennenkaikkea jokaisen kristityn tulee tietysti olla vastuussa tekemisistään Jumalalle. Parempi on kuitenkin tehdä ensin itse parannusta kuin osoittaa sormellaan toisten tekemisiä. Jumala ei tykkää synnistä. Niinpä voi olla jopa niinkin, että sardiinipurkkivankilassa ovatkin ne - jotka sanovat toisia suvaitsemattomiksi. Jokaisen meidän on siis hyvä mennä itseemme ja ajatella asioita loppuun asti. Silloin voi myönteisiä valonpilkahduksia itsekullekin tulla!! Kristittynä en voi mitenkään luovuttaa otettani Raamatun Sanasta, sillä minä pidän sitä Jumalan Sanana ja sitä se on. Ja tottakai, positiivisessa mielessä on oikein olla suvaitsevainen kaikkia ihmisiä kohtaan niin, että heidät hyväksyy ihmisinä ja lähimmäisinä, niinkuin mekin kaiketi toivomme hyväsyntää itseämme kohtaan. Ajatelkaa nyt ihmiset! Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän puolestamme! Room.5:8.
Mitähän muuten tässä EU:n purkkivankilassa tapahtuu tulevien kuukausien kuluessa. Vaikuttaa, että ne, joilla on mahdollisuus tehdä ratkaisevia ja maailmantaloutta parantavia päätöksiä, tuntuvat myös olevan ikäänkuin omassa sardiinipurkissaan. Purkkiin vaikuttaa joutuneen kohta koko maailma. Aika näyttää miten asiat menevät. Rukoileekohan moni päättäjä sydämessään Jumalaa apuun? Toivottavasti näin olisi. Julkisesti ei Jumalaa taideta näissä velkakriisien ratkaisemisneuvotteluissa juurikaan mainita.Kyllä Jumala tahtoisi kuulla rukouksia ja pyyntöjä näittenkin vaikeiden asioiden käsittelyjen yhteydessä! Hän on kuitenkin Hyvä Jumala ja haluaa auttaa ja johdataa myös oikeiden ratkaisujen tekemiseen Olisi todella mielenkiintoista jos EU:n huippukokouksissa ja johtajien tapaamisessa rukoiltaisiin ja jopa huudettaisiin sydämen pohjasta Jumalalta apua!Tämäkin ajatus minulle suotakoon. Mutta kun ei, niin ei ainakaan vielä. Jumalan seurakuntien tulee kuitenkin aina rukoilla ja tulee rukoilla myöskin tässä tilanteessa.
Olemme kaikki ihmisiä tässä maailmassa. Helppoa ei ilmeisesti ole kenelläkään meistä. Mutta yksi ulottuvuus tässä ihmisenä olemisessa on mielenkiintoinen. Nimittäin se vapaus, jonka Jeesus Kristus antaa. Jeesuksen kanssa olemme vapaita. Tästä sardiinipurkkivankilasta voi vain yksi vapauttaa jokaisen ihmisen ja tämä Vapauttaja on Jeesus Kristus!
Jos pohdinnassani olen hairahtunut harhateille, niin sekään ei vättämättä ole mitenkään huonolta kuullostava ja huolestuttava ajatus, varsinkin, jos en ole sardiinina purkissa. Tässä tapauksessa olisin siis vielä vapaa sardiini. Selvitän kyllä itselleni ensitilassa, olenko purkissa vaiko sen ulkopuolella! Vaikka joskus voi olla tilanteita ja tuntemuksia, että olisinkin purkissa, niin silti en välttämättä siinä olekaan.
Purkissakin voi filosofioida ja visioida, mietiskellä ja unelmoida. Harrastaa eräänlaista yhteyttä muiden kesken. Tilanne voi olla myös täysin päinvastainenkin. Purkkivankila ahdistaa ja saa aikaan korostuneen negatiivisia tunteita ja konfliktitkin voivat olla lähes jokapäiväisiä. Kaikenkaikkiaan purkki puristaa meidät sardiinit ahtaalle.Päällimmäisenä ajatuksena se on siis ahdistava. Jos olen vielä vapaa sardiini, niin olen todella onnekas, koska minua ei ole pyydetty eikä laitettu sardiinien purkkivankilaan! Minussa alkaa kyllä nyt kasvaa orastava tietoisuus, että olen kuitenkin edelleen vapaa.
Niin kuin sardiinit purkissa, on tälläinen mielikuvituksellinen ajatus, mutta mielestäni kuitenkin todellinen sellainen. Maailmassamme on paljon myös uskonnollisuutta ja tämä ns. uskonnollinen maailma elää omaa elämäänsä omassa sardiinipurkkivankilassaan. Muotojumalinen näennäiskristillisyys, jossa ei välttämättä ole läsnä kaikkein oleellisin ja tärkein - Jeesus Kristus. Jeesus Kristus on Herra. Hän ei ole sellainen, joka tulee aina silloin, kun meille sopii ja kun ehdimme kiireiltämme Häntä puhuttelemaan. Jouluinen tunnelmointikaan, joka on herkkää aikaa ja koskettaa monestakin syystä, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme edes kokeneet Häntä itseään elämässämme. Kyllä Jumala puhuu varmasti monille näin Joulunakin, mutta Hän puhuu ja kutsuu ihmistä yhteyteensä muulloinkin ja monellakin tavoin. Useille meille, jotka olemme saaneet uskoon tulla Jumalan armosta, on vaikuttanut esim jonkun ystävämme elämänmuutos silloin, kun Jeesus on saanut pelastaa. Ainakin minua Jumala kutsui erään tuntemani henkilön kautta. Hänen elämänsä oli yhtä hyvää Jumalan pitämää saarnaa, jonka kautta Jumala puhui sisimpääni ja kutsui seuraamaan Jeesusta. Hän tahtoo pelastaa jokaisen ja antaa yltäkylläisen elämän, joka on elämää joka päivä Hänen kanssaan. Jeesus kutsuu omiaan seuraamaan Häntä. Hän tahtoo siunata läsnäolollaan tämän ajallisen elämämme. Ja Hän, suuressa armossaan antaa myös taivaskodin jokaiselle, joka uskoo Häneen. Ihmeellinen pelastus! Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat! Room 8:1.
Aika, jossa elämme on monellakin tapaa erikoinen, ajatellen sitä, kuinka meihin pyritään määrätietoisesti vaikuttamaan. Mediassa on entistä enemmän sellaista tarkoitusta, ainakin jossakin määrin tuntuu olevan, manipuloida ihmisiä muuttumaan entistä suvaitsevaisimmiksi. Onko yhtäkkiä löydetty jotenkin sivistyneempi ja hyveellisempi elämisen malli, jota sokeasti kaikkien tulee noudattaa ja siihen pyrkiä? Suvaitsevaisuus ei siis olekaan sitä, että antaisimme lähes kaikelle hyväksynnän leimamme.Jumalaa ei voi kuitenkaan muuttaa suvaitsevaisuudessaan sellaiseksi, mitä nykyisin suvaitsevaisuudella paljolti ymmärretään. Jumala ei siis ole suvaitsevainen, niinkuin useat meistä saattavat otaksua. Kun Raamatussa puhutaan suvaitsevaisuudesta, niin se esiintyy usein Jumalan näkökulmasta katsottuna niin, ettei Jumala suvaitse synninharjoittamista, eikä Jeesukseen uskovien kristittyjenkään tule sitä suvaita. Ei kaiketi Raamatun vastaisilla teoilla tai elämän tavoilla ole suurta arvoa Jumalan edessä? Ja onhan heilläkin, jotka Raamattua edelleenkin pitävät totena Jumalan Sanana, oikeus Raamatun ilmoittamia arvoja tunnustaa julkisesti. Pohjimmiltaan tämä uskoakseni on rakkautta lähimmäisiin, heidän parastaan ajatellen, vaikka se voidaankin tulkita joidenkin taholta suvaitsemattomuudeksi. Jumala on kylläkin pitkämielinen meitä kohtaan, sillä Hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen; 2.Piet.3:9. Ja ennenkaikkea jokaisen kristityn tulee tietysti olla vastuussa tekemisistään Jumalalle. Parempi on kuitenkin tehdä ensin itse parannusta kuin osoittaa sormellaan toisten tekemisiä. Jumala ei tykkää synnistä. Niinpä voi olla jopa niinkin, että sardiinipurkkivankilassa ovatkin ne - jotka sanovat toisia suvaitsemattomiksi. Jokaisen meidän on siis hyvä mennä itseemme ja ajatella asioita loppuun asti. Silloin voi myönteisiä valonpilkahduksia itsekullekin tulla!! Kristittynä en voi mitenkään luovuttaa otettani Raamatun Sanasta, sillä minä pidän sitä Jumalan Sanana ja sitä se on. Ja tottakai, positiivisessa mielessä on oikein olla suvaitsevainen kaikkia ihmisiä kohtaan niin, että heidät hyväksyy ihmisinä ja lähimmäisinä, niinkuin mekin kaiketi toivomme hyväsyntää itseämme kohtaan. Ajatelkaa nyt ihmiset! Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän puolestamme! Room.5:8.
Mitähän muuten tässä EU:n purkkivankilassa tapahtuu tulevien kuukausien kuluessa. Vaikuttaa, että ne, joilla on mahdollisuus tehdä ratkaisevia ja maailmantaloutta parantavia päätöksiä, tuntuvat myös olevan ikäänkuin omassa sardiinipurkissaan. Purkkiin vaikuttaa joutuneen kohta koko maailma. Aika näyttää miten asiat menevät. Rukoileekohan moni päättäjä sydämessään Jumalaa apuun? Toivottavasti näin olisi. Julkisesti ei Jumalaa taideta näissä velkakriisien ratkaisemisneuvotteluissa juurikaan mainita.Kyllä Jumala tahtoisi kuulla rukouksia ja pyyntöjä näittenkin vaikeiden asioiden käsittelyjen yhteydessä! Hän on kuitenkin Hyvä Jumala ja haluaa auttaa ja johdataa myös oikeiden ratkaisujen tekemiseen Olisi todella mielenkiintoista jos EU:n huippukokouksissa ja johtajien tapaamisessa rukoiltaisiin ja jopa huudettaisiin sydämen pohjasta Jumalalta apua!Tämäkin ajatus minulle suotakoon. Mutta kun ei, niin ei ainakaan vielä. Jumalan seurakuntien tulee kuitenkin aina rukoilla ja tulee rukoilla myöskin tässä tilanteessa.
Olemme kaikki ihmisiä tässä maailmassa. Helppoa ei ilmeisesti ole kenelläkään meistä. Mutta yksi ulottuvuus tässä ihmisenä olemisessa on mielenkiintoinen. Nimittäin se vapaus, jonka Jeesus Kristus antaa. Jeesuksen kanssa olemme vapaita. Tästä sardiinipurkkivankilasta voi vain yksi vapauttaa jokaisen ihmisen ja tämä Vapauttaja on Jeesus Kristus!
perjantai 2. joulukuuta 2011
Häneltä tämä käy!
Näet hänet edessäsi onnistujan roolissaan. Hän kertoo suuresta uroteostaan, kuinka on oppinut elämään tätä elämää tavalla, josta aiemmin on vain haaveillut, mutta nyt hän sanoo sen olevan todellisuutta. Kuullostaa siltä, että hän olisi lähes kaikista vaivoista vapaa. Monilla meistä niitä voi olla vaikka muille jaettavaksi. Kyllä hänelläkin on omat ongelmansa, niinkuin hän sanoo, mutta vaikutelma on sellainen, että niillä ei ole oikeastaan häneen minkäänlaista vaikutusta. Häneltä tämä käy!
Olet asettautunut mukavasti kuulijan paikallesi. Jossain vaiheessa alat kokemaan sisimmässäsi olosi hieman epämukavaksi. Mieleesi tulee ajatus,että kaikki ei välttämättä olekaan, niinkuin on sanottu. Epäaitoa -on ehkä oikea sana kuvaamaan tuntemuksiasi. Nuhtelet itseäsi näistä tuntemuksistasi, ja päätät olla ajattelematta kyseisellä tavalla. Katselet ympärillesi seuraten muiden reaktioita. Ihmisethän ovat todella innostuneita ja tunnelma on huikea. Eiväthän he voi olla väärässä! Etkä sinäkään! Nytkö on se ainoa ratkaisun hetki. Onnen avaimia jaetaan siis vain nyt ja sinäkin saat ottaa omasi, jos oikein sisäistät tämän kaiken kuulemasi! Hän jakaa niitä myös sinulle. Et voi antaa tämän tilaisuuden mennä ohitsesi! Noudatat vain kuulemaasi ja saat nähdä, kuinka tavallisen harmaa itsesi puhkeaa kukkaan! Kaikki on yksinkertaista ja perusteltua. Ja niinkuin hän sanoo, kaikki riippuu nyt sinusta. Ja näinhän se tietysti onkin, vaikka ei kuitenkaan aivan niin olekaan. Kaikki tulee koetella ja tutkistella Jumalan Sanan mukaisesti ja pitää sekä omaksua kaikki se, mikä hyvää on. Kaikenlaista pahaa saan karttaa. 1 Tess.5:21,22.
Ihmisinä saatamme heittelehtiä puolelta toiselle, niinkuin auto liukkaalla tiellä. Kaipaamme sisäistä turvallisuutta. Elämä ei olekaan hallinnassa, vaikka niin luulemmekin ja usein jokin uusi ja erityisen mielenkiintoinen tempaa mukaansa. Hypetys 1 tänään ja hypetys 2 huomenna ja hypetys 3 seuraa joskus tulevaisuudessa. Hypetystä tulee ja hypetystä menee, mutta Herran Sana pysyy iankaikkisesti! Kiitos Herra, että olet Auttajani ja kaiken lohdutuksenkin lähde! Onnistujan ja vaivoista vapaan rooli viehättää, mutta se on oikeastaan sisäisesti kuluttavaa ja tulee raskaaksi taakaksi. Siitäkin voi juopua ja tulla sairaalloisen riippuvaiseksi. Jossakin vaiheessa ei enää jaksa. Ja silloin ovat hyvät neuvot tarpeen. Pakonomaisesta onnistumisen pakostakin on ulospääsy sisäiseen vapauteen!
Meille ihmisille tulisi riittää Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, parannuksen, armon ja anteeksisaamisen evankeliumi. On turhaa ja turhauttavaa kasata kaikenlaisia kivirekiä perässämme vedettäväksi aina väsyksiin asti. Jumala on sisäisen voiman ja inspiraation antaja. En siis tahdo ottaa tätä täydellisen onnistujan pakonomaisuudella kyllästettyä roolia, enkä myöskään kerjäläismäistä kurjuutta edustavaa ja sitä ihannoivaa kristillismielisyyttä. Kuitenkin olen ehdottomasti tuhat kertaa mieluummin Jumalan armon kerjäläinen, kuin tämä pakonomainen pakko-onnistuja. Kiitos Jeesus, että varjelet meitä kaikkia tästäkin pahasta! Evankeliumin täytyy riittää meille uskoville, sillä evankeliumi on ainoa joka riittää!! Jeesus Kristus on antanut meille lahjaksi anteeksiantamuksen armon ja Hän rakkaudessaan vaikuttaa meissä, jotka uskomme. Ei kannata alkaa sooloilemaan ja säntäilemään sinne ja tänne, vaan parempi on olla Jumalan kanssa seurustellen, rukoillen ja viettää aikaa tervepäisten uskovien ja ihmisten kanssa. Ja jos en itse vielä olisikaan aivan tervepäinen, niin tälläinen seura aikanaan minustakin sellaisen tekee! Siis mopedin ei tarvitse karata käsistä, ainakaan liian usein. Saamme rohkaista toisiamme ihmisinä ja ollaan myös ihmisiksi.
Olet asettautunut mukavasti kuulijan paikallesi. Jossain vaiheessa alat kokemaan sisimmässäsi olosi hieman epämukavaksi. Mieleesi tulee ajatus,että kaikki ei välttämättä olekaan, niinkuin on sanottu. Epäaitoa -on ehkä oikea sana kuvaamaan tuntemuksiasi. Nuhtelet itseäsi näistä tuntemuksistasi, ja päätät olla ajattelematta kyseisellä tavalla. Katselet ympärillesi seuraten muiden reaktioita. Ihmisethän ovat todella innostuneita ja tunnelma on huikea. Eiväthän he voi olla väärässä! Etkä sinäkään! Nytkö on se ainoa ratkaisun hetki. Onnen avaimia jaetaan siis vain nyt ja sinäkin saat ottaa omasi, jos oikein sisäistät tämän kaiken kuulemasi! Hän jakaa niitä myös sinulle. Et voi antaa tämän tilaisuuden mennä ohitsesi! Noudatat vain kuulemaasi ja saat nähdä, kuinka tavallisen harmaa itsesi puhkeaa kukkaan! Kaikki on yksinkertaista ja perusteltua. Ja niinkuin hän sanoo, kaikki riippuu nyt sinusta. Ja näinhän se tietysti onkin, vaikka ei kuitenkaan aivan niin olekaan. Kaikki tulee koetella ja tutkistella Jumalan Sanan mukaisesti ja pitää sekä omaksua kaikki se, mikä hyvää on. Kaikenlaista pahaa saan karttaa. 1 Tess.5:21,22.
Ihmisinä saatamme heittelehtiä puolelta toiselle, niinkuin auto liukkaalla tiellä. Kaipaamme sisäistä turvallisuutta. Elämä ei olekaan hallinnassa, vaikka niin luulemmekin ja usein jokin uusi ja erityisen mielenkiintoinen tempaa mukaansa. Hypetys 1 tänään ja hypetys 2 huomenna ja hypetys 3 seuraa joskus tulevaisuudessa. Hypetystä tulee ja hypetystä menee, mutta Herran Sana pysyy iankaikkisesti! Kiitos Herra, että olet Auttajani ja kaiken lohdutuksenkin lähde! Onnistujan ja vaivoista vapaan rooli viehättää, mutta se on oikeastaan sisäisesti kuluttavaa ja tulee raskaaksi taakaksi. Siitäkin voi juopua ja tulla sairaalloisen riippuvaiseksi. Jossakin vaiheessa ei enää jaksa. Ja silloin ovat hyvät neuvot tarpeen. Pakonomaisesta onnistumisen pakostakin on ulospääsy sisäiseen vapauteen!
Meille ihmisille tulisi riittää Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, parannuksen, armon ja anteeksisaamisen evankeliumi. On turhaa ja turhauttavaa kasata kaikenlaisia kivirekiä perässämme vedettäväksi aina väsyksiin asti. Jumala on sisäisen voiman ja inspiraation antaja. En siis tahdo ottaa tätä täydellisen onnistujan pakonomaisuudella kyllästettyä roolia, enkä myöskään kerjäläismäistä kurjuutta edustavaa ja sitä ihannoivaa kristillismielisyyttä. Kuitenkin olen ehdottomasti tuhat kertaa mieluummin Jumalan armon kerjäläinen, kuin tämä pakonomainen pakko-onnistuja. Kiitos Jeesus, että varjelet meitä kaikkia tästäkin pahasta! Evankeliumin täytyy riittää meille uskoville, sillä evankeliumi on ainoa joka riittää!! Jeesus Kristus on antanut meille lahjaksi anteeksiantamuksen armon ja Hän rakkaudessaan vaikuttaa meissä, jotka uskomme. Ei kannata alkaa sooloilemaan ja säntäilemään sinne ja tänne, vaan parempi on olla Jumalan kanssa seurustellen, rukoillen ja viettää aikaa tervepäisten uskovien ja ihmisten kanssa. Ja jos en itse vielä olisikaan aivan tervepäinen, niin tälläinen seura aikanaan minustakin sellaisen tekee! Siis mopedin ei tarvitse karata käsistä, ainakaan liian usein. Saamme rohkaista toisiamme ihmisinä ja ollaan myös ihmisiksi.
Tilaa:
Kommentit (Atom)